Sote-opiskelijat arvioivat,
miten Simuna tukee heidän ammatillista osaamistaan

Seuraamme jatkuvasti, miten Simuna vaikuttaa oppimiseen, opettajien työhön ja opiskelijoiden valmiuksiin työelämässä. Vastauksia haemme myös talon ulkopuolelta. Taitotalon ja 3DBearin yhteisessä ITK2026-artikkelissa kerroimme pilotista, jossa lähihoitajaksi opiskeltiin kokonaan verkossa. Aiemmin Taitotalon koulutus oli rakentunut lähiopetuksen ja yhteisten aikataulujen varaan. Pilotissa aikuisopiskelijat etenivät omaan tahtiinsa ajasta ja paikasta riippumatta, ja oppimistulokset olivat silti vähintään samalla tasolla kuin lähiopetuksessa. Elokuussa terveysalan lehtori Milja Forsman raportoi, miten opettajille rakennettu Simuna AI toimi opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa.

Niissä äänessä olivat oppilaitos ja opettaja. Tällä kertaa vastaajina ovat opiskelijat.

3DBear tilasi arvion International Centre for EdTech Impact -tutkimuskeskukselta. Raportti kokoaa ensin tutkimustiedon simulaatio-oppimisesta, tekoälyavatareista ja pelillisyydestä ammatillisessa koulutuksessa ja kuvaa, miten Simunan oletetaan vaikuttavan opiskelijoihin, opettajiin ja oppilaitoksiin. Oletuksia testataan opiskelijakyselyllä.

Kyselyyn vastasi tammi–toukokuussa 2026 yhteensä 103 Simunaa jo käyttävää opiskelijaa viidestä tutkinnon osasta: asiakkaan kohtaaminen ja ohjaaminen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen, lääkehoito, ikääntyneiden osallisuuden edistäminen ja kotihoito. Vastaukset yhdistettiin oppimisympäristön kirjaamiin etenemistietoihin. Tutkimus noudattaa ESSA III -tutkimusstandardia. Tutkimuskeskus laati kysymykset ja vastasi analyysistä, ja 3DBear lisäsi kyselyyn kaksi käytettävyyttä koskevaa kohtaa.

Selkeimmät tulokset koskivat opiskelijoiden käsitystä omasta vastuustaan ja toimintatavoistaan työssä.

Simuna-materiaalien käytön jälkeen 76 % vastaajista koki olevansa paremmin valmistautunut sosiaali- ja terveysalan työtilanteisiin ja 75 % arvioi uskaltavansa toimia itsenäisemmin asiakas- tai potilastilanteissa. Ammatillisia odotuksia koskeva ymmärrys oli parantunut 80 prosentilla ja ammatillinen itseluottamus 73 prosentilla. Teorian ja käytännön yhdistämisessä 63 % arvioi materiaalien auttaneen paljon tai erittäin paljon.

Tutkinnon osista selvimmät erot näkyivät lääkehoidossa. Sitä opiskelleet arvioivat opitun soveltamisen, työhön valmistautumisen sekä motivaation ja keskittymisen tilastollisesti merkitsevästi korkeammiksi kuin muut vastaajat. Raportti pitää vertailua suuntaa antavana, koska sama opiskelija saattoi opiskella useampaa tutkinnon osaa.

Avovastauksissa toistui mahdollisuus harjoitella tilanteita ennen niiden kohtaamista työpaikalla, ja osa kertoi palanneensa materiaaliin myöhemmin työssä. Yksi vastaaja kuvasi kokemustaan näin:

Motivaatiota ja keskittymistä koskevat arviot olivat myönteisiä, mutta niissä oli enemmän vaihtelua kuin muissa osioissa. Vastaajista 69 % kertoi pystyneensä keskittymään oppimiseen hyvin, ja puolet koki materiaalin lisänneen opiskelumotivaatiota paljon tai erittäin paljon. Raportin mukaan motivaatioon vaikuttavat esimerkiksi tehtävien vaikeustaso, koettu merkityksellisyys, tekninen toimivuus ja opettajan ohjaus. Avovastauksissa noin joka kymmenes mainitsi rajoitteita, kuten teknisiä ongelmia, liian helppoja tehtäviä tai toiveen lähiopetuksesta.

Ikääntyneiden osallisuuden ja kotihoidon opintoihin sisältyi keskusteluharjoituksia tekoälyavatarin kanssa. Näitä opintoja suorittaneista 53 vastaajasta 40 % piti vuorovaikutusta luontevana ja 26 % epäluontevana, ja loput arvioivat sen neutraaliksi. Raportti suosittaa keskustelujen jatkokehitystä.

Käytettävyydessä parhaat arviot sai kirjautuminen, jota 76 % piti helppona. 360-simulaatiot koki realistisiksi 61 %, ja niiden käynnistämistä, keskeyttämistä ja jatkamista piti helppona 60 %.

Oppimisympäristön kirjaamat etenemisprosentit jäivät mataliksi, mutta raportin mukaan ne eivät välttämättä tarkoita, että materiaali olisi koettu tehottomaksi. Opettajat valitsevat materiaalista opetukseensa sopivat osiot, ja järjestelmä kirjaa vain alustalla tapahtuvan työskentelyn, joten opettajan johdolla tehty työ ei näy luvuissa. Raportin mukaan oppilaitokset hyötyvät selkeästä mallista, jolla materiaali sidotaan osaksi opetusta, itsenäistä työskentelyä ja työssäoppimiseen valmistautumista.

Raportti kuvaa Simunaa keväällä 2026. Käymme kursseilta kertyvän palautteen jatkuvasti läpi, ja osa kesän muutoksista osuu suoraan raportin kehityskohteisiin.

Mitä useampaa tutkinnon osaa vastaaja ilmoitti opiskelleensa Simunalla, sitä vahvemmin hän arvioi pystyvänsä soveltamaan oppimaansa käytäntöön, mutta sitä matalammaksi hän arvioi oman ammatillisen pystyvyytensä. Arviot olivat silti kaikkiaan korkeita: 75–86 % vastaajista oli kysymyksestä riippuen erittäin tai täysin varma taidoistaan. Molemmat yhteydet säilyivät, kun aiempi kokemus Simunasta ja eteneminen kursseilla otettiin huomioon.

Kyseessä on poikkileikkauksellinen kyselytutkimus ilman verrokkiryhmää. Tulokset kuvaavat opiskelijoiden omia arvioita, eivät mitattua osaamisen muutosta, eikä niiden perusteella voi päätellä syy-seuraussuhdetta.

Raportti pitää tuloksia varhaisena näyttönä siitä, että Simuna on lupaava malli simulaatiopohjaiseen oppimiseen ammatillisessa koulutuksessa. Jatkotutkimukseen se suosittaa kolmea asiaa: